Kansainvälinen lehdistö, mutta varsinkin Venäjän propagandakoneisto, ovat nostaneet Mannerheim-linjan varustuksen aivan valtavaksi - totuuden vastaisesti.
Venäjän
piti selitellä ensin miksi siitä linjasta ei mentykään lävitse heittämällä,
vaan Venäjän hyvinvarustettu puna-armeija hakkasi siellä päätään Karjalan
mäntyyn kärsien valtavia tappioita - sitten oli tarpeen kehua puna-armeijaa
sen erinomaisesta suorituksesta kun onnistui murtamaan sen murtamattoman linjan.
Todellisuudessa
linjan varustus oli heikko - mutta sitä puolustavat sotilaat olivat lujia.
Tässä
artikkelissa esitellään joitakin numerotietoja koskien taisteluja Talvisodan
Mannerheim-linjalla.
Mannerheim-linjassa
oli pituutta vähän yli 140 km. Alla
olevan taulukon mukaan siinä oli kilometriä kohti suurinpiirtein
4 kenttälinnoitettua konekivääripesäkettä,
5 kenttälinnoitettua majoituskorsua, 3 km taisteluja yhteyshautaa, 2,5
km piikkilankaestettä sekä 1 km hyökkäysvaunuestettä.[i]
Siinä taulukossa on esitetty yksityiskohtaisesti missä mitäkin linnoitteita oli. Otan tähän tietoja vain yhteenvetoriviltä:
Konekivääripesäkkeitä ja -korsuja | 606 kpl |
Majoituskorsuja | 804 kpl |
Taistelu- ja yhteyshautoja | 440 km |
Piikkilankaesteitä | 331 km |
Panssarivaunuesteitä | 136 km |
Pääasiassa
ne olivat puurakenteisia - eikä suinkaan Maginot-linjaa vastaavia teräsbetoni
ja teräsrakenteita kuten propagandassa on väitetty.
Heti
Vapaussodan jälkeen rakennettiin joitakin teräsbetonibunkkereita, mutta niistä
tuli niin heikkoja, että ne olivat oikeastaan surmanloukkuja, joista oli
parasta poistua pommituksen tai tykistötulen ajaksi. Välittömästi ennen
sotaa rakennettiin oleellisesti lujempia bunkkereita, mutta eihän nekään käytännössä
olleet järeiden kranaattien täysosumia kestäviä. Eli taistelut käytiin pääasiallisesti
tavallisista avoimista juoksuhaudoista käsin tai esimerkiksi tuhotun vihollisen
panssarivaunun alle rakennetusta konekivääriasemasta.
Joku
älypää oli keksinyt rakentaa juoksuhautoihin panssarilevyjä, joiden raoista
muka olisi pitänyt tähystää mitä vihollinen tekee - ne olivat kuitenkin käytännössä
varsinaisia surmanloukkuja, joiden taakse meno piti kieltää. Paikallaan oleva
panssarilevyhän oli todella hyvä maalitaulu vihollisen
panssaritorjuntatykeille - ja tietysti levyt ammuttiin hajalle.
Mutta
katsotaanpa kuitenkin tarkemmin niitä bunkkereita.
Kasematteja ja bunkkereita oli yhteensä Mannerheim-linjalla seuraavasti:[ii]
Suomenlahti-Kuolemajärvi | 7 kpl |
Summankylä | 17 kpl |
Summajärvi | 9 kpl |
Leipäsuo | 2 kpl |
Suurniemi | 7 kpl |
Yhteensä | 42 kpl |
Yleensä aseistuksena oli yksi tai kaksi konekivääriä
- osa oli tarkoitettu pelkästään majoitukseen, eli oli aseistamattomia. Osa
alunperin aseistetuista muutettiin majoitusbunkkereiksi valamalla ampuma-aukot
umpeen - kun eivät olisi kuitenkaan kestäneet taistelua.
Mannerheim-linjalle oli suunniteltu rakentaa enemmän
bunkkereita, mutta niitä ei ennätetty rakentaa ennen Venäjän hyökkäystä.[iii]
Otetaanpa tähän hieman numerotietoja joukoista ja
kalustosta, jotka taistelivat Karjalan Kannaksella tällä Mannerheim-linjalla.
Siis vain tällä linjalla - ei muilla Talvisodan rintamilla kuten Laatokan
pohjoispuolella.
30.11.1939 Suomen kimppuun Karjalan Kannaksella hyökänneessä
Venäjän 7. Armeijalla oli 1569 hyökkäysvaunua ja 251 panssariautoa.
Puna-armeija menetti Karjalan Kannaksella 30.11.1939-1.2.1940 välisenä aikana
1110 hyökkäysvaunua. 30.11. Suomea vastaan Kannaksella oli sijoitettu noin
1300 lentokonetta, joista 746 hävittäjää ja 462 pommikonetta.[iv]
”Suomen ilmavoimien kokoonpano käsitti sen sijaan talvisodan syttyessä vain 116
lentokonetta, joista ainoastaan 36 Fokker D.21 hävittäjää ja 14 Bristol Blenheim pommikonetta voitiin pitää
moderneina.”[v]
Kuten jo Venäjän menettämien
hyökkäysvaunujen lukumäärästäkin voi päätellä, niin läpimurto ei
onnistunut - joten Venäjä keräsi lisää voimia ja lähti uuteen yritykseen.
Mannerheim-linjaa vastaan
1.2.1940 suurhyökkäyksen tehneet Venäjän joukot olivat noin 460 000 miestä,
3350 tykkiä, 3000 hyökkäysvaunua ja 1300 lentokonetta - vastassa n. 150 000
suomalaista.[vi]
Venäjän hyökkäysvaunutappiot
Talvisodassa olivat 3194 kpl[vii]
- eli ei se tainnut ihan paraatimarssia olla.
Venäjä menetti Talvisodassa
kaikkiaan noin 1000 lentokonetta sekä noin 1200 lentäjää. Suomen ilmavoimat
menetti 62 konetta, joista 47 sotatoimissa. 73 suomalaista lentäjää kaatui.[viii]
Kun Venäjän tappiot
Talvisodassa olivat aivan suunnattomat (Hrutshevin mukaan miljoona miestä),
niin sitten Venäjän propagandistit keksivät ja julkaisivat mitä mielettömämpiä
sankaritarinoita, joissa ei ollut toden häivääkään - ja jakoivat mielettömän
määrän kunniamerkkejä näistä keksityistä urotöistä. Näitä
valehdeltuja sankaritarinoita voi lukea täältä.[ix]
Bunkkereista valehdellaan
mahdottomasti edelleen. Esimerkki: ”Vaikka
Karajevin kuvaus suomalaisbunkkerien rakenteista
ja valmistusajankohdista oli edellisten tekstien lailla paikkansa pitävää,
liioittele hänkin niiden aseistusta: Enckellin kasemateilla olisi
Karajevin mukaan ollut 2-3 konekivääriampuma-aukkoa,
vaikka useimmissa oli vain yksi. Uudemmissa
bunkkereissa oli kirjoittajan
mukaan 5-10 konekivääri- ja 37 mm:n pikatykkiampuma-aukkoa,
vaikka suurin osa oli kaksikonekiväärisiä, eikä tykkejä ollut yhdessäkään.”[x]
Otetaanpa vielä esimerkki
miten Venäjä valehteli (valehtelee) Suomen tappioista Talvisodan
Mannerheim-linjalla: ”Kuten
maaliskuun l. päivänä annettu Leningradin sotilaspiirin esikunnan tilannetiedotus ilmoitti,
sen ennennäkemättömän taistelun aikana, joka kesti jatkuvana helmikuun
11. päivästä lähtien, joukko-osastomme valtasivat
922 vihollisen puolustuslinnoitusasemaa. Näistä 235 oli
tykistön rautabetonilinnoitusrakennetta eli bunkkereita
niihin asetettujen tykkien kera. Valkosuomalaisten
ase- ja ampumatarviketappiot käsittivät: 506 tykkiä, 2 732 konekivääriä, 10 000 kivääriä ja yli 14 miljoonaa
patruunaa. Valkosuomalaiset ilmavoimat menettivät 191
lentokonetta.”[xi]
No, Georgian
sodan syyksi Venäjä valehteli presidenttinsä suulla georgialaisten
tulittaneen Tshinvalia tykistöllään aiheuttaen 1600-2000 siviilin kuoleman ja
Venäjän piti sitten lähteä lopettamaan se kansanmurha[xii].
Kuinka ollakaan todellisuudessa siviilejä kuoli Georgian tykistön vastatessa
georgialaiskyliin kohdistettuun Venäjän joukkojen tulitukseen ja kuolleiden määrä
oli Human Rights Watchin mukaan korkeintaan muutamia kymmeniä.
Venäjän ulkoministeri Lavrov väitti Georgian tehneen
sotarikoksen, jossa kuoli tuhansia siviilejä.[xiii]
Venäjän valtiollinen TV väitti kuolleita olleen yli
2000.[xiv]
11.8.2008 Venäjän virallinen ilmoitus kuolleiden lukumäärästä
oli 1600 - se 2000 olikin arvioitu yläkanttiin.[xv]
Siitä voitaneen vetää johtopäätös, että venäläiset
valehtelevat
aina.
[i] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 50
[ii] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 90
[iii] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 91
[iv] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 72
[v] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 72
[vi] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 77
[vii] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 118
[viii] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 137
[ix] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 121
[x] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 201
[xi] Antero Uitto et al, Mannerheimlinja, 2006, sivu 205