Suomalainen vasemmisto on yrittänyt väittää, että Lenin ”lahjoitti Suomelle itsenäisyyden”. Lainaan tähän pätkän tohtori Tuure Junnilaa: ”Kuten aikaisemmin jo on osoitettu, Leninin lopullinen tarkoitus Suomen suhteen oli aivan sama kuin Ukrainan tai Kaukasian tasavaltojen suhteen eli tukea kaikissa näissä maissa syntyneitä proletaarisia vallankumousliikkeitä, jotka sitten voitolle päästyään palauttaisivat nämä itsenäisyyteen pyrkivät, Venäjästä irtautuneet maat takaisin valtakunnan – ei enää tsaarien valtakunnan, mutta uuden Neuvosto-Venäjän – yhteyteen. Että tämä oli Leninin tarkoitus nimenomaan myös Suomen suhteen näkyy siitäkin, että Lenin tammikuun puolivälissä 1918 eli vain puolen kuukautta sen jälkeen, kun hän oli vastaanottanut Suomen laillisen hallituksen eli silloisen itsenäisyyssenaatin päämieheltä Svinhufvudilta suomalaisten kiitokset Suomen itsenäisyyden tunnustamisesta, antoi henkilökohtaisesti suomalaiselle kapinanjohtajalle Jukka Rahjalle lupauksen, että Pietarista lähetettäisiin 10 000 kivääriä patruunoineen ja 10 kolmetuumaista tykkiä ammuksineen Svinhufvudin hallitusta ja Suomen laillista yhteiskuntajärjestystä vastaan kapinaan nousseen Suomen punakaartin käyttöön. ”Lisää annettaisiin sitä mukaa kuin varastoista löytyi ja maksusta puhuttaisiin sitten kun Suomen työväki olisi noussut valtaan. Kapinan puhjettua Lenin käski vielä lähettää täydennykseksi 25 000 kivääriä ja 30 konekivääriä.” (Tuomo Polvinen – Venäjän vallankumous ja Suomi; sivu 205)”[i]
Helsingin punakaarti aseistettiin kokonaan venäläisten varastoista Viaporissa. Tarvittavien kiväärien ja ampumatarvikkeiden lisäksi Venäjän hallituksen edustaja Suomessa Smilga lupasi punakapinallisille 100 konekivääriä. Trotskin sähke luettiin punikkien kokouksessa ja kapina alkoi.[iv]
Lainaus: "Osmo Rinta-Tassi osoittaa, että kapinaa joudutti ratkaisevasti Ali Aaltosen tammikuun alkupuolella Pietariin tekemä matka, koska hän sai Jukka Rahjan ja hänen veljensä Einon välityksellä lupauksen Suomen punakaartille lähetettävistä aseista ja Lenin vahvisti tämän 20. tammikuuta 1918."[ii]
"Suomessa olevalta Venäjän sotaväeltä saatiin kapinan alusta lähtien lisää aseita, ja tammikuun lopussa Helsinkiin saapui Leninin lupaama asejuna, joka toi 15 000 kivääriä, 30 konekivääriä eli "kuularuiskua", 10 kenttätykkiä ja suuret määrät ammuksia. Kuljetusta johtivat Jukka ja Eino Rahja, ja vaikka suojeluskuntalaiset kävivät junan kimppuun Viipurin eteläpuolella, se tuli perille arvokkaine lasteineen. Helsingistä se jatkoi helmikuun 2. päivänä matkaansa Tampereelle. Punakaarti oli nyt aika hyvin aseistettu, ja myöhemmin aseita saatiin paljon lisää bolsevikkisotilailta ja Venäjältä."[iii]
Lenin Brest-Litovskin rauhansopimuksesta 3.3.1918 Saksan kanssa: ”Tämä häpeällinen rauha on allekirjoitettava maailmanvallankumouksen pelastamiseksi säilyttämällä sen tärkein ja toistaiseksi ainoa tukikohta Neuvostotasavalta. -- Meidän on mitä pikimmin demobilisoitava armeija, tuo sairas orgaani ja samanaikaisesti autamme Suomen vallankumousta. Tietysti me rikomme sopimusta, mutta olemme rikkoneet sitä jo kolmekymmentä - neljäkymmentä kertaa.» -- »Mutta kuvitelkaa millainen onnettomuus tapahtui eilen Suomen rautateillä. Muutamia asevaunuja joutui rautatie virkamiesten 'huomaamattomuudesta' ei etelään, vaan suoraan Suomeen lähtevään junaan. Tällaiset 'valitettavat' erehdykset rajalla ovat aina mahdollisia.»”[v]
Tuure Junnila fil. tri., Pentti Virrankoski historian proffa, Tuomo Polvinen historian proffa
[i] Tuure Junnila – Viimeinen Imperiumi; 1980; sivu 221
[ii] Pentti Virrankoski, Suomen historia, osa 2, 2001, sivu 718
[iii] Pentti Virrankoski, Suomen historia, osa 2, 2001, sivu 725
[iv] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivu 209
[v] Tuomo Polvinen, Venäjän vallankumous ja Suomi, Osa I, 1967, sivut 266-267