Lukemattomista lähteistä
olemme kuulleet ja voineet lukea, että Suomen kenttätykistöllä oli erittäin
vähän ammuksia Talvisodassa,
joten se ei voinut tukea tehokkaasti jalkaväen puolustustaistelua, vaikka kenttätykistömme
ampumamenetelmät ja osaaminen olivat Maailman huippua. Tässä artikkelissa
katsotaan konkreettisesti numeroina millainen se ammustilanne oikein oli -
Talvisodan kenttätykeistä löytyy artikkeli täältä.
Tykkimalli |
Laukauksia
kpl |
Laukauksia/tykki |
Kevyet kanuunat
(76 K, 76 LK) |
205
800 |
720 |
Kevyet haupitsit
(122 H) |
43
500 |
640 |
Raskaat kanuunat
(107 K) |
5
100 |
510 |
Raskaat haupitsit
(150 H, 152 H) |
16
900 |
528 |
Yhteensä |
271
300[i] |
|
271 300 laukausta ei äkikseltään
tunnu kovin pieneltä - voisihan ajatella, että jokaista ryssän jalkaväkiryhmää
voisi tervehtiä ammuksella. Siksi tarvitsemme jonkin vertailukohdan
ammuskulutusta varten. Talvisota kesti 105 kunnian päivää - olisi kestänyt
pidempään jos olisi ollut runsaasti ammuksia tykistölle, eikä sodan
lopputulos olisi välttämättä ollut niin lohduton kuin oli. Talvisodassa
suomalaisilla meni muualla suhteellisen hyvin paitsi Kannaksella, joten otetaan
sieltä esimerkki miten saavutettiin loistavat torjuntavoitot
vuoden 1944 kesällä. Siellä vihollisen hyökkäys pysäytettiin usein pelkällä
tykistötulella - kun oli käyttää ammuksia. 29.6.1944 Ihantalan suunnan
tykistö ampui noin 9 000 laukausta.[ii]
30.6. tykistömme
tuki 6.D:aa noin 9 000 laukauksella. Tykistö tuhosi Ihantalan kirkonkylän
edustalla 30.6. kymmenkunta vihollisen panssarivaunua epäsuoralla tulella.[iii]
Siis yhden divisioonan kaistalla yhtenä päivänä noin 9 000 laukausta. 3.7.
klo 9 hyökkäyksessä vihollinen tunkeutui suomalaisten asemiin Pyöräkankaalla,
mutta heitettiin takaisin vastahyökkäyksellä. Tämän vastahyökkäyksen
tykistövalmisteluun osallistui 15 suomalaista kenttätykistöpatteristoa, eli
180 tykkiä. Tykistömme ampui 3.7. 12 000 kranaattia.[iv]
Kenttätykistön ammuskulutus Tali-Ihantala 20.6.-7.7. oli 113 000
laukausta.[v]
Eli yhdessä taistelussa suppealla alueella käytettiin parissa viikossa noin
puolet ammuksista, joita Suomella oli Venäjän hyökätessä Suomen kimppuun
aloittaen Talvisodan.
Alla
olevassa taulukossa näytetään vain keskeisimpien tykkimallien ammusten
tuotanto ja kulutus kuukausittain K=76 mm kanuunat, H=122 mm haupitsit.[vi]
Aika |
K
tuotanto |
K
kulutus |
H
tuotanto |
H
kulutus |
Joulukuu 1939 |
41
000 |
108
300 |
6
100 |
11
000 |
Tammikuu 1940 |
55
124 |
76
999 |
5
058 |
8
000 |
Helmikuu 1940 |
123
774 |
128
863 |
30
126 |
21
000 |
Maaliskuu 1940 |
136
287 |
85
841 |
5
471 |
21
000 |
Yhteensä |
356
185 |
400
003 |
46
755 |
61
000 |
Joulukuussa ryssät iskivät
päätään Karjalan mäntyyn saavuttamatta tuloksia. Tammikuussa niiden piti
vetää henkeä, täydentää joukkoja (jotka eivät sattumalta olleet
suomalaisten tekemissä moteissa)
ja keskittää Suomen rintamalle valtavasti lisää joukkoja sekä kalustoa.
Helmikuussa Venäjä yritti taas valloittaa koko Suomen ja maaliskuussa
sodittiin vain 13 päivänä.
Talvisodan kuluessa
yritettiin haalia tykkejä ammuksineen sieltä sun täältä, mutta pääsääntöisesti
hankitut tykit, eikä siten myöskään ammukset ennättäneet mukaan siihen
sotaan.
Ruotsista hankituilla 75 K
02 tykeillä ennätettiin kuitenkin ampua 15 848 laukausta. Englannin
lahjoittamilla 114 H 18 tykeillä vastaavasti 13 903 laukausta.[vii]
Pääesikunnan ase-esikunnan
ja yhtymien laatimien yhteenvetotaulukoiden mukaan kenttätykistön ammuskulutus
oli yhteensä 508 966 laukausta.[viii]
Jokainen voi tietenkin
harrastaa yhteen- ja vähennyslaskua, mutta kannattaa huomata, ettei se määrä
mikä jää erotukseksi ollut kuitenkaan käytettävissä siellä missä niitä
olisi tarvittu - rintamalla torjumaan vihollisen hyökkäystä.
Osa laukauksista (ammus,
sytytin, hylsy, ruutipanos) oli tehtailla, varikoissa, kuljetuksessa, täydennyspaikoilla
tai sellaisilla rintamanosilla asemissa, jossa niille ei ollut välitöntä
uhkaavaa tarvetta, mutta varalla piti kuitenkin olla.
Joka tapauksessa
ammustilanteessa ei ollut hurraamista 13.3.1940 Talvisodan päättyessä.
Kalliiksi tuli säästäminen.
Siperia kuitenkin opetti. Jatkosodan
alussa 1.7.1941 tykistöllemme oli 2 760 755 laukausta ja Jatkosodan päättyessä,
torjuntavoittojen jälkeen 19.9.1944, Suomen kenttätykistöllä oli 2 122 346
ammusta.[ix]
Toivotaan, että nykypolvi huolehtii siitä, että tykistöllämme on aina
riittävästi ammuksia varastossa pahan päivän varalle ja teollisuutemme
kykenee tuottamaan laukauksia lisää massatuotantona.
[i] Jyri Paulaharju et al, Suomen kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 551
[ii] Jyri Paulaharju et al, Suomen kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 409
[iii] Jyri Paulaharju et al, Suomen kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 414
[iv] Ihantalan ihme, Tuomo Rysti, Tykkimiehet ry. ja Tykistömuseo
[v] Suomen Sotilas 3/2004 sivu 52
[vi] Jyri Paulaharju et al, Suomen kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 551
[vii] Jyri Paulaharju et al, Suomen kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 552
[viii] Jyri Paulaharju et al, Suomen kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 552
[ix] Jyri Paulaharju et al, Suomen kenttätykistön historia, Osa 2, 1994, sivu 553