Suomi sai apua

Lisätty viitteet V-VI 12.12.2010 Juhani Putkinen

Olemme tottuneet ajattelemaan, että Suomi joutui yksin puolustautumaan Talvisodassa imperialistisen Venäjän brutaalia hyökkäystä vastaan. Siinä mielessä tämä on tietysti totta, ettei mikään valtio antanut Suomelle virallista sotilaallista apua omien asevoimiensa muodossa. Yhdenkään vieraan valtion asevoimien pienintäkään mahdollista joukko-osastoa ei taistellut Suomen rinnalla Suomen kimppuun hyökännyttä Venäjää vastaan.

Kuitenkaan emme saa unohtaa saamaamme materiaalista ja rahallista apua valtioilta ja yksittäisiltä ulkomaalaisilta. Suomen puolesta ilmoittautui taistelemaan Venäjää vastaan myös merkittävä määrä vapaaehtoisia, osa heistä ennätti rintamalle saakka, eikä loppujenkaan syytä ole, että sota päättyi ennen kuin he pääsivät taistelemaan.

Tässä artikkelissa käsitellään kuitenkin rahassa mitattavissa olevaa apua.

»Suomen eduskunta vetosi 10. joulukuuta maailman kansoihin. "Länsimaisen sivistyksen etuvartijana kansallamme on oikeus odottaa aktiivista apua muilta sivistyskansoilta."»[i]

Seuraavassa taulukossa on esitetty apu sen aikaisessa rahassa miljoonina markkoina[ii]:

Yhteensä se tekee 4 505 000 000 mk. Summaa kannattaa verrata vuoden 1938 perushankintaohjelmaan: ”Hallituksen esityksestä eduskunta toukokuussa 1938 hyväksyi uuden perushankintaohjelman, jonka mukaan vuosina 1938-1944 perushankintoja ym. puolustuksen tarpeita varten oli osoitettava varoja yhteensä 2 710 miljoonaa markkaa. Tästä summasta oli vuoden 1938 osalle tuleva 460 miljoonaa ja vuosien 1939-43 osalle vuosittain 200 miljoonaa ja vuonna 1944 250 miljoonaa.”[iii]

”Toinen vertailuluku on yleisesikunnan hankintatarvelista 22. elokuuta 1939, joka päätyi 5,4 miljardiin markkaan.”[iv]

Kyseiseen apuun sisältyy nähdäkseni sekä lahjoitukset, että materiaaliostot. Sodankäynnin kannalta ei ole merkitystä sillä onko avusta jouduttu maksamaan vaiko ei. Oleellista on, että apua saadaan. Sekin on sitten taas asia ihan erikseen, että huomattava osa kyseisestä avusta EI ennättänyt perille sodan aikana, eikä varsinkaan vaikuttamaan sodan kulkuun. Taistelutahtoa nosti kuitenkin taatusti se, että tiedettiin apua olevan tulossa.

Ensiarvoisen tärkeää on huomata em. avusta, että virallinen Saksa EI avustanut Suomea Talvisodassa millään lailla - päinvastoin Saksa auttoi sodassa liittolaistaan Venäjää, mm. estämällä avun ja vapaaehtoisten kuljettamisen alueensa kautta Suomeen.

Miksi Englanti ja Ranska auttoivat?

Englanti ja Ranska olivat julistaneet Saksalle sodan 3.9.1939. Saksa ja Venäjä olivat liittolaisia.

”Neuvostoliitto eteni Hitlerin kanssa tekemänsä hyökkäämättömyyssopimuksen salaisen lisäpöytäkirjan mukaisesti loppuun saakka. Lokakuussa oli enää vain Suomen valtaaminen toteutusta vailla. Stalin ei luopuisi Suomesta millään hinnalla. Kuitenkin Saksan ja Neuvostoliiton liittoutuminen johti siihen, että sota Neuvostoliittoa vastaan alkoi näyttää välttämättömältä länsiliittoutuneiden eli Ranskan ja Ison-Britannian strategiassa. Suomi alkoi saada länsiliittoutuneilta materiaaliapua jo joulukuussa, aluksi Ranskasta, ja Ranskan sotilasasiamiehen laatimille puutelistoille tuli käyttöä.”[v]

Englanti ja Ranska myös halusivat katkaista rautamalmin kuljetukset Ruotsista Saksaan. Siten oli länsiliittoutuneiden edun mukaista, ettei Saksan liittolainen Venäjä saa vallattua Suomea. Tämä rautamalmiasia johti myös kilpajuoksuun Norjaan.

”Saksa toi vuonna 1939 Ruotsista kuusi miljoonaa tonnia rautamalmia, josta puolet kulki Narvikin sataman [Norjassa - jp] kautta.”[vi]

Talvisota

Etusivulle

Talvisota

Etusivulle