Suomen Puolustusministeriön esityksen puolustusmäärärahoiksi vuodelle 2011 perusteluissa sanotaan mm.:
"Venäjän strategiset intressit Suomen lähialueilla ovat pohjoisten merialueiden, Kuolan sotilastukikohtien, Pietarin alueen ja Itämeren kuljetusreittien turvaaminen. Joukkojen määrä ei nykyisestä todennäköisesti lisäänny, mutta asevoimien materiaalin laatu kehittyy. Laadullisen kehityksen seurauksena Venäjän asevoimien suorituskyky paranee ja asevoimien käytettävyys kasvaa myös Suomen lähialueilla. Sotilaallisten turvallisuusuhkien lisäksi on syntynyt uusia uhkia: Viron ja Georgian kokemukset osoittavat, että tietoverkkohyökkäykset ovat konkreettinen turvallisuusuhka."
Tässä kappaleessa on tyhjänaikaista liirumlaarumia, mutta myös asiaa.
Oma tilannearvioni kuuluu: Venäjän pyrkimyksenä Suomen lähialueilla on edelleen miehittää uudelleen Viro, Latvia ja Liettua - sekä jatkossa myös koko Suomen alue. Kun hyökkääjä valitsee ajan ja paikan, sekä otetaan huomioon Baltian maiden olevan demokraattisten maiden puolustusliiton NATOn jäseniä - ja Suomen olevan NATOn ulkopuolella - niin Venäjä saattaakin perinteisen hyökkäysjärjestyksen sijaan hyökätä ensin Suomeen. Venäjän asevoimien aiheuttama uhka Suomelle on merkittävästi lisääntynyt ja lisääntyy edelleen. Venäjän asevoimat ovat ottaneet oppia epäonnistuneesta yrityksestään valloittaa koko Georgia elokuussa 2008. Sodassa ilmenneitä puutteita on sekä jo korjattu, että korjataan nopeasti.
Suomen maanpuolustusta on tehostettava nopeasti ja merkittävästi:
1. Valmiutta torjua yllätyshyökkäys on parannettava oleellisesti. Lääkkeet löytyvät tästä artikkelista
2. On rakennettava varmentavia sotilasviestijärjestelmiä, jotta viestit saadaan varmemmin perille sekä häirinnän, että erilaisten hyökkäysten olosuhteissa. EN tarkoita, että olisi ostettava erittäin kalliita sotilasviestivälineitä - varmentavat järjestelmät kannattaa rakentaa halpojen kaupallisten laitteiden avulla, mutta siten, että laitteet EIVÄT ole minkäänlaisessa yhteydessä internetiin ja ne käyttävät radiotaajuusspektriä laajalti (laajemmin kuin vain normaalit sotilastaajuusalueet).
3. Suomella on hyviä kylkimiinoja ja hankinnassa on viuhkapanoksia. Molempia on tilattava lisää kotimaiselta teollisuudelta. Erittäin tärkeää on hankkia niiden räjäyttämistä varten suuri määrä kaukolaukaisimia, joiden avulla "miinat" voidaan räjäyttää kaukaa turvallisesti. Vetosytytintä ("narulaukaisu") käytettäessä sotilaamme joutuvat olemaan aivan liian lähellä vihollista. Tavallinen sähkölaukaisu kaukaa edellyttää pitkän haavoittuvan ja paljastavan laukaisukaapelin vetämistä, joka on lisäksi hidasta.
4. Ilmatorjuntaan on pakko investoida merkittäviä summia. On hankittava suuri määrä olalta ammuttavia lähi-ilmatorjuntaohjuksia mm. sisseille ja paikallisjoukoille.
Luetteloa erilaisista puutteista olisi helppo jatkaa, mutta tässä artikkelissa käsitellään vuoden 2011 puolustusmäärärahoja.
Puolustusmäärärahojen taso on ollut ja on aivan liian alhainen - käsittämättömän alhainen. Huomioitaessa Suomen geopoliittinen sijainti puolustusmäärärahojen taso on suorastaan rikollisen alhainen.
Puolustusministeriö esittää vuoden 2011 puolustusbudjetiksi vain 2 865 373 000 euroa, josta sotilaallisen maanpuolustuksen osuudeksi 2 462 672 000 euroa.
Tänä vuonna puolustusmäärärahojen osuus bruttokansantuotteesta on vain 1,54%.
Kun ehdoton minimitaso Suomen puolustusmäärärahoiksi on 2% bruttokansantuotteesta, niin puolustusmäärärahat on nostettava vähintään tasolle 3 600 miljoonaa euroa.
Esityksessä on Maapuolustuksen kehittämisohjelmassa lause: "Luovutaan ajanmukaisen suorituskykynsä menettävästä materiaalista." Se lause tarkoittanee, että edelleen hävitetään täysin käyttökelpoista puolustusmateriaalia - illuusio jatkunee valitettavasti edelleen.
On otettava huomioon, että imperialistisella suurvaltanaapurillamme Venäjällä on mm. 23 000 hyökkäysvaunua (MBT), 15 600 jalkaväen taisteluajoneuvoa (telakalustoa, IFV) ja noin 10 000 panssaroitua miehistönkuljetusajoneuvoa (AMV). Osa kalustosta on toki vanhaa, mutta sehän vain tarkoittaa, että osa meidänkin kalustostamme voi olla vanhaa. Parempi on olla vanhaa kalustoa kuin taas joutua tilanteeseen, jossa yritetään torjua vihollisen panssareita polttopulloin, kasapanoksin ja halkoja telapyörien väliin työntämällä.
Meripuolustuksen kehittämisohjelmassa todetaan vastaavasti: "Luovutaan vanhenevista miinanraivaajista sekä osasta kiinteää rannikkotykistöä ensi vuosikymmenen alkuun mennessä." Minun vakava vetoomukseni on, ettei 130 mm tornikanuunoista luovuta, vaan ne modernisoidaan. On huomattava, ettei niitä suinkaan yritä tuhota USA täsmäohjuksin, vaan Venäjä oleellisesti alkeellisemmin. Suojataan paremmin ilmatorjunnalla, lisätään valelaitteita, häiritään vihollista - ja upotetaan kantaman sisään uskaltautuva vihollinen erittäin hyvillä kotimaisilla kanuunoilla.
Esitetään käytettävän Kosovon KFOR-operaatioon 11 100 000 euroa vuonna 2011.
Minä esitän, että Kosovon operaatio lakkautetaan ja sekin resurssi käytetään Afganistaniin, jotta siellä saataisiin parempia tuloksia aikaan. Suuntaisin myös Afrikan operaatioihin haaskattavat rahat Afganistaniin. Vähemmän operaatioita, vähemmän turhia kuluja, enemmän tuloksia.